Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,kun hanki on hohtava eessä.....

Mittari näytti aamulla -17.8,mutta vakuutan itselleni,että kyllä siellä tarkenee.Sukset jalkaan ja menoksi! Ja kyllä kannatti:) Vaikka pakkanen pureskeli pakaroita ahneesti ja sormet oli loppulenkistä niin tunnottomat,että pelkäsin niiden jo tipahtavan irti-poikki.Suksen luisto ei näissä asteissa ole enää paras mahdollinen,mutta onneksi latu oli tahkoontunut melko kovaksi eilisen päivän jäljiltä.Meno oli siis kuitenkin melko letkeää.Onhan noita pulvereita ja pastoja joilla saisi luiston hiottua huippuunsa,mutta kun yksi pulveripurkki maksaa n. 70e ja siitä riittää vain kolmeksi kerraksi,niin jätän ehkä sen sortin säädöt kilpahiihtäjille! Niiden käytössä pitää olla myös hengityssuojaimet.
Mutta mikä sai taas kirjoittamaan,oli tämä upea auringonpaiste,josta ei tänä talvena vielä ole saanut liiemmin nauttia.Metsässä oli melkein itkettävän kaunista.Vielä melko alhaalta paistava aurinko värjäsi lumisten puiden latvat melkeinpä kelta-oranssiksi ja aukeammilla paikoilla hangella kimalsivat tuhannet timantit.Köyhän naisen parhaat ystävät ovat siis lumihangessa;)
Otsikon runo jatkuu; "hyvä on hiihtäjän hiihdellä,kun ystävä hällä on myötä..."Niinpä!
Voi miten toivoin tänäänkin,että olisin tämän elämyksen voinut jakaa jonkun ystävän kanssa.Surin siis taas sitä,että kukaan ystävistäni ei ole hurahtanut hiihtoon eikä liikuntaan muutenkaan yhtä paljon kuin minä:( Miten paljon ihmiset menettävät,kun jäävät vaille niitä kokemuksia joista itse pääsen nauttimaan niin kesällä juostessani kuin talvella hiihtäessäni tai ihan vaan patikoidessa ja nuotiolla evästäessä.Luonnon keskellä sielu lepää (ja ennenkaikkea hermo...;))Mikään musiikki ei voi olla ihanampaa kuunneltavaa kuin hiljaisuus.Tai tuulen suhina puissa ja lintujen laulu,luonnon äänet ylipäänsä.Tai tulen rätinä nuotiossa.Ja se nuotiosavun tuoksu; sitä ei voita mikään:)
Lenkiltä tullessa suorastaan pursuaa endorfiineja ja positiivista energiaa.Olo niin euforinen,että voisi syleillä koko maailmaa:) Mitkään vaikeudet eivät silloin tunnu ylipääsemättömiltä ja elämä on ihanaa!

Ei turhaan sanota ,että liikunta on onnellisuuspilleri !